Ja niinhän se päivä koitti.
Tyyne otti ja lähti Sipoota kohti, uottelemmaan sitä laskettua aikaa.
Facebookissa jo asiaa päivittelinkin kuinka tuntuukaan niiin hiljaselta mökki ja ikäväki meinaa kalvata. Mutta eihän tämä yhteiskunta sillä tavalla pyöri että kaikki ikävöisi :)
Maire on kyllä ollut aamusta asti vähän ulapalla. Käy tarkistamassa koirahuoneesta lähtien asunnon, ku ulkoa sisälle tullaan. Hyvää tekee vaan neidille opetella olemaan ihan ittekseen. Hienosti nimittäin eilen oopperalaulua harrasti ku yksin jäi.. istui perse tanakasti hetekalla ja antoi suun laulaa! Onneksi moista ei tapahdu kuin hetken, sitten maistuu jo unikin.
Meillä on lähtennä lumet kävelemään parinvuorokauden aikana. Ei sillä että sitä lunta hirmunen ikävä tulisi, mutta tuo jää joka on tullut tilalle ei ole yhtään kiva juttu!
No mutta eipähän tartte imuroinnista stressiä ottaa! Sama imuroitko vai et, ni hiekkaa on yhtä paljon lattiat täynnä!!
Nii ja Aurinko kyllä sen sijaan kelpaa. Se onkin mukavasti pilkotellu pilvijen välistä.
Käytiin tänään Mustikin ja Mairen kanssa ihan kuulkaas kirkolla lenkillä! Mustikin neljäs kerta autossa ja hienostippa meni. Tietty kun sai etupenkillä istua napottaa ja kattoa liikennettä. Takaspäin tultaessa ei etupenkille ollutkaan enää asiaa.. senverta mukavasti rapanen kaveri oli!
Ja turkki on kuin mikäkin lattiamoppi. Ei käy yhtään kateeksi turkkirotujen omistajia. Mustikilta lähtee pohjavilla, turkki on nii hilseilevä ja kiilloton niistä kohti mihin ei harjaa ole näytetty. Noo kaipa se kesällä jo kunnossa on :)
Mutta kyllä niillä oli Mairen kanssa haistelemista! Ihmisiä, autoja, lapsia, fillareita ja vaikka sun mitä. Hienosti ne vierekkäin tallustelivat <3
Parit kuvatukset olkaapas hyvät!